STS-pankkimuseo

STS-pankin ja sen edeltäjien taivalta vuosisadan alusta vuoteen 1992 esittelevä museo toimi kevääseen 2001 asti Merita Pankin (nyk. Nordea) tiloissa Hakaniemessä.

Museo on siirretty Tampereelle, Työväen Keskusmuseon yhteyteen. STS- pankin historiaan ja museon esineistöön voi tutustua myös Internetissä toimivassa virtuaalimuseossa.

STS-pankin historia

Työväen oma pankki

Työväen säästöpankkien perustamisen Suomeen teki mahdolliseksi työväestön taloudellinen, sosiaalinen ja sivistyksellinen nousu. Suomen Työväen Puolueen (vuodesta 1903 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) perustava kokous Turussa päätti oman pankin perustamisesta. Pankin varsinainen perustava kokous pidettiin joulukuussa 1908 ja pankki aloitti toimintansa Helsingissä 16.1.1909 kello 19.00.

Alkutaival 1909-13

Pankki oli aluksi avoinna vain muutamina viikon päivinä, mutta sille kertyi runsaasti säästöjä työväestöltä ja työväen yhdistyksiltä. "Suurasiakkaita" olivat Sosialidemokraattinen Puolue, Helsingin Työväenyhdistys ja Työväen Sanomalehti Oy. Pankin hallituksen puheenjohtajana toimi lakitieteen kandidaatti Lauri af Herlin, jonka aloitteesta pankki osti nykyisen Ympyrätalon tontin Eläintarhankatu 1 A:sta, jolle valmistui oma toimitalo vuonna 1913. Vuoden 1913 lopussa pankilla oli lähes 2 900 säästäjää ja näillä säästöjä 1,2 milj. mk. 404 Suomen säästöpankin joukossa pankki oli 42.

Maailmansota ja kasvu suurpankiksi 1914-28

Maailmansota, työtaistelut ja palkkojen reaaliarvon pieneneminen vähensivät pankin säästöjä vuoden 1914 loppuun mennessä 1,1 milj. markkaan. Pankin johtoon valittiin vuonna 1916 FM Joonas Laherma, joka toimi tässä tehtävässä 43 vuotta.

Sodan jatkuessa alkoi inflaatio kiihtyä ja rahanarvo aleta, mutta säästäjien määrä kasvoi, vuoden 1917 lopussa oli säästäjien saatava pankissa yli 3 milj. mk. Kansalaissota ja sitä seurannut kurjuus puolitti kuitenkin säästöt.

Pankin toimintaedellytykset paranivat taas 20-luvulla nousukaudella Helsingin kasvaessa voimakkaasti. HTS oli noussut neljänneksi suurimmaksi säästöpankiksi vuoden 1928 loppuun mennessä. Talletusten määrän kasvun suurin selitys oli rakennus- ja tehdastyöväen määrän voimakas kasvu. Pankki alkoi laajentua sivukonttoreilla Erottajalle, Hämeenlinnaan, Vallilaan, Töölöön ja Riihimäelle.

Pula-aika ja uusi nousukausi 1929-38

Lamakausi vaikutti voimakkaasti pankkiin, koska se lisäsi pankin asiakaskunnan työttömyyttä ja toimeentulo-ongelmia. Talletusten määrä putosi jälleen. Vasta vuonna 1934 talletusten määrä osoitti todellista pääomien lisäystä.

Vuodet 1936-38 olivat hyviä vuosia HTS:lle. Vuonna 1938 oli pankin talletusten kasvu (17,3 %) muiden säästöpankkien keskimääräistä talletusten kasvua (12,7 %) suurempi. Säästötilin haltijoita oli pankilla liki 73 000, talletuksia lähes 266 milj. markan arvosta.

Sotavuodet ja jälleenrakennuskausi 1939-48

Sotavuodet olivat huonoa aikaa myös pankille. Sota verotti pankin henkilökuntaa ja luottamusmiehiä. Talletusten määrä laski ja paniikin välttämiseksi jouduttiin rahamäärien nosto-oikeutta rajoittamaan. Säästöjen reaaliarvo kuitenkin laski nopeasti. Mutta sodan jälkeen alkoi pankin talletuskanta taas kasvaa muita pankkeja nopeammin. Maan jälleenrakennus ja sotakorvausteollisuus tarjosivat työtä pankin perinteelliselle asiakaskunnalle. Suurinflaatio pudotti kuitenkin talletusten reaaliarvon; talletusten ostoarvo oli vuonna 1948 vuoden 1938 rahanarvolla mitattuna vain 15 % säästöön pannusta rahanarvosta!

Suomen suurimmaksi säästöpankiksi 1949-1958

Pankki kasvoi muita säästöpankkeja nopeammin ja nousi vuonna 1958 maan suurimmaksi säästöpankiksi ohittaen Tampereen Säästöpankin. Asiakaskuntaa lisäsi jälleen kerran Helsingin ripeä kasvu. Tärkeä tekijä oli myös antolainauksessa sovellettu muita pankkeja alhaisempi korko. Asiakaskunta laajeni myös toimihenkilö- ja virkamieskuntaan.

Sivukonttoriverkosto laajeni Herttoniemeen, Käpylään, Lauttasaareen ja Roihuvuoreen. Pankin pääkonttori muutti vuonna 1958 uuteen toimitaloon, Paasitaloon, Siltasaarenkadulle. Vuoden 1959 pankin palvelukseen astui FT Mauno Koivisto, josta vuonna 1959 tuli pankin toimitusjohtaja.

Kasvava pankki 1959-67

Kasvu jatkui voimakkaana, muita pankkeja nopeammin. Erityisesti palkka pankkiin-järjestelmä lisäsi tilien määrää. Sivukonttorit lisääntyivät vuoteen 1967 mennessä 34:ään, yli kaksinkertaiseksi. Uusia konttoreita perustettiin mm. Hyvinkäälle, Lahteen ja Porvooseen. Toimihenkilöiden määrä kaksinkertaistui 197:ään. Vuonna 1968 pankin toimitusjohtajaksi tuli Mauno Koiviston tilalle VTM Ilmari Lavonsalo.

Muita säästöpankkeja paremman menestykseen vaikutti osaltaan uuden pankkitekniikan tulo: vuonna 1962 otettiin kaikissa konttoreissa käyttöön Burroughs-kassankuittauskoneet, mikä lisäsi varmuutta ja täsmällisyyttä ja vähensi jonoja.

Vuonna 1963 pankki perusti liikepankikseen Peruspankki Oy:n. Liikepankkina se hoiti ulkomaista rahaliikennettä ja rahoitti järjestöjä ja yrityksiä. Peruspankki sulautui vuonna 1990 STS-Pankki Oy:öön.

Järjestelmällinen asuntosäästäminen aloitettiin Helsingin Työväen Säästöpankissa vuonna 1959. HTS antoi lainan ja turvasi asunnon rahoittamistaan uudisrakennuksista. Vuoteen 1969 mennessä noin 3500 asuntosäästäjäperhettä oli hankkinut itselleen oman asunnon eri asuntoalueilta. Aluerakentamisohjelmien uusia asumislähiöitä olivat Pihlajamäki ja Kontula Helsingin kaupungissa, Kaivoksela, Louhela ja Tikkurila Vantaalla, Karakallio Espoossa, Lapilanrinteen alue Keravalla, Sorrontie Järvenpäässä, Mukkula ja Mustakallionmäen alueet Lahdessa, Ilomäentien alue Riihimäellä ja yksittäiset kohteet Hämeenlinnassa, Porvoossa ja Hyvinkäällä.

Valtakunnalliseksi reaaliaikapankiksi 1968-82

Helsingin Työväen Säästöpankki siirtyi ensimmäisenä Suomessa reaaliaikaiseen kassatietokonejärjestelmään useita vuosia aikaisemmin kuin muut rahalaitokset. Burroughs B-3500 tietokone saapui Suomeen marraskuussa 1969. Reaali-aikaan siirryttiin ensimmäisenä Töölötullin konttorissa helmikuussa 1970 ja vuoden loppuun mennessä kaikki konttorit olivat siirtyneet reaaliaikaan.

Vuonna 1970 Helsingin, Hämeen, Kymenlaakson, Lappeenrannan ja Oulun Työväen Säästöpankit päättivät yhdistyä Suomen Työväen Säästöpankiksi, joka aloitti valtakunnallisena pankkina 1.1.1971. Turun Työväen Säästöpankki jättäytyi pois yhteistyöstä. Kuusankosken Säästöpankki yhdistyi vuonna 1976 STS:ään.

Konttoriverkko alkoi laajentua ja uusia konttoreita perustettiin 23 paikkakunnalle. Vuoden 1983 lopussa pankilla oli 122 toimipaikkaa 48 paikkakunnalla. Ensimmäiset pankkiautomaatit "pikapankit" hankittiin vuonna 1981. Kasvu oli ripeää vuosina 1971-1973 talletusten lisäys oli 71 %.

Säästöpankista liikepankiksi ja pankin myynti KOP:lle 1982-92

STS:n johtajaksi Ilmari Lavonsalon jälkeen tuli helmikuussa 1982 VTM Ulf Sundqvist. Pankkia ryhdyttiin uudistamaan, tulosjohtamista sovellettiin ja uusia asiakkaita pyrittiin saamaan yritysmaailmasta. STS pyrki nopeuttamaan lainan kiertoa uusia lainan tarvitsijoita hankittiin ammatin- ja liikkeenharjoittajien sekä pienten ja keskisuurten yritysten piiristä.

Rahoitusmarkkinat vapautuivat säätelystä vuosien 1983 ja 1991 välisenä aikana. Vuoden 1989 joulukuussa Suomen Työväen Säästöpankki muuttui liikepankiksi, STS-Pankki Oy:ksi.

1990-luvun alussa Suomeen iski sen historian syvin lama, jonka syiksi on esitetty mm. epäonnistunutta finanssipolitiikkaa, Neuvostoliiton kaupan romahdusta, odotettua syvempää suhdannekuoppaa, devalvaatioita ja pankkien tekemiä virhearvioita "moral hazard"-ilmiöineen. Asiakkaiden velanmaksukyky heikkeni. Kiinteistöjen hinnat romahtivat vuosina 1989-90, jolloin useiden luottojen vakuuksien arvot pienenivät. Ongelmaluottojen määrä suureni. STS-Pankin tulos oli vuosina 1991-92 tappiollinen.

Pääjohtaja Ulf Sundqvist siirtyi SDP:n puheenjohtajaksi syksyllä 1991. Hänen seuraajakseen valittiin varatoimitusjohtaja Yrjö-Olavi Aav. Pankin ja henkilö-kunnan välillä käytiin 1992 yt-neuvottelut ja henkilökuntamenoja karsittiin. Erityisesti kotimarkkinoilla toimineiden yritysten konkursseista seuranneet luottotappiot alkoivat rasittaa pankkien tuloksia.

Ensimmäisiä pankkisektorin uudelleenjärjestelyjä oli STS-Pankin myyminen Kansallis-Osake-Pankille vuoden 1992 lopulla. Pankin pääomistajan STS-Säätiön valtuuskunta päätti 3.12.1992 hyväksyä lopullisesti 24.11.92 allekirjoitetun kauppakirjan, jolla valtaosa STS-Pankki Oy:n K-osakkeista siirtyi Kansallis-Osake-Pankille 75 miljoonan markan hinnalla. Kauppakirjan ehdon mukaisesti kauppahinta käytettiin kokonaisuudessaan Kansallis-Osake-Pankin osakkeiden ostamiseen.